Onko suu-nenäsuojuksesta hyötyä tartunnalta suojautumisessa?
Suu-nenäsuojuksen käyttöä suositellaan terveydenhuollon ammattilaisille ja koronavirusinfektioon sairastuneiden potilaiden lähikontakteille sekä voidaan suositella myös oireisille henkilöille, jotka joutuvat liikkumaan julkisilla paikoilla ja saattavat tartuttaa muita henkilöitä.
Muut henkilöt, kuten matkailijat tai asiakaspalvelutyötä tekevät henkilöt, eivät todennäköisesti hyödy suu-nenäsuojuksen käytöstä.
FFP2 ja FFP3 hengityksensuojain puetaan valmistajan ohjeiden (ohjeet pakkauksessa) mukaan siten, että se on tiiviisti vasten kasvoja. Tiiviys tulee testata pukemisen jälkeen. Tiiviys testataan siten, että pukemisen jälkeen hengitetään voimakkaasti sisäänpäin. Tällöin voidaan havaita, jos kasvojen ja
suojaimen reunan välistä kulkee ilmavirtaa.
Hengityksensuojaimia käytetään, kun hoidetaan potilasta, joka sairastaa ilmateitse (hiukkaskoko alle 5µm) tarttuvaa tautia. Hengityksensuojaimen tulee olla oikea ja vaatimukset täyttävä. Hengityksensuojain on tässä tarkoituksessa henkilökohtainen ja kertakäyttöinen, mikä tarkoittaa, että se on myös toimenpide- ja potilashuonekäyntikohtainen.
Kertakäyttöisiä suojaimia on olemassa sekä uloshengitysventtiilillä varustettuna että ilman uloshengitysventtiiliä. Hengityksensuojaimet jaetaan suojaustehokkuutensa mukaan eri luokkiin (taulukko). Suojaimissa tulee olla CE-merkintä, ja niiden on täytettävä henkilönsuojainasetuksen (EU) 2016/425 vaatimukset. Hoitohenkilökuntaa suojaavien henkilökohtaisten suojainten tulee olla valtioneuvoston päätöksen mukaisia. (Valtioneuvoston päätös henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä 1993/1407).
Hengityssuojaimissa on paljon eroja. Suojausluokan lisäksi eroja on muunmuassa yhtäjaksoisessa maksimikäyttöajassa, joka Siivotaankaupan suojaimissa on aina 8h.
Työpaikalla on varmistuttava, että työntekijän terveydentila on riittävä hengityksensuojainten käyttöön. Tarvittaessa työterveyshuolto voi auttaa asiassa.
Lähde: thl.fi